 |
|
|  |
|
TOTAALIKIELTÄYTYMISELLE PERUSTELLUT SYYT
Vastineessaan Seppo Lahtisen aikaisempaan kirjoitukseen (HS 14.7.), Hannes Bergenheim (HS 23.7.) väittää totaalikieltäytyjien halveksivat demokraattista päätöksentekoa ja että lain kritisoijat haluavat välttää kansalaisvelvollisuuksia ihmisoikeuskaapuun verhotuin keinoin.
Bergenheimin käsitykset ihmisoikeuksista, kansalaisvelvollisuuksista, demokraattisesta päätöksenteosta, totaalikieltäytymisen perusteista ja katsomuksellisista syistä nousevien eettisten kysymysten merkityksestä yksilölle kaipaavat nähdäksemme oikaisua. Sanottakoon kuitenkin vain lyhyesti, etteivät kansalaisvelvollisuuksiksi käsitettyjen yksilöön kohdistettujen vaatimusten tulisi Suomen tapaan lähtökohtaisesti rikkoa perustuslain henkeä ja Suomen ratifioimaa yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta, jotka molemmat pitävät sisällään mm. uskontoon, vakaumukseen ja alkuperään liittyvän yhdenvertaisuusperiaatteen.
Totaalikieltäytyjien perusteet kieltäytymiselle vaihtelevat jonkin verran. Yleisin syy on kuitenkin se, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä loukkaa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltoa ja niiden takaamaa yhdenvertaisuutta mm. sukupuolen, alkuperän, uskonnon ja vakaumuksen suhteen. Suomi ei noudata vaadittavaa yhdenvertaisuusperiaatetta, sillä tiettyihin ryhmiin kuuluvat henkilöt on vapautettu asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta heidän asuinpaikkansa ja uskontonsa perusteella. Näin Suomi tulee asettaneeksi eri uskonnolliset ja eettiset vakaumukset keskenään eriarvoiseen asemaan.
Myös varsinainen siviilipalveluslaki pitää sisällään laajan kansainvälisen yhteisön tunnustamia epäkohtia, jotka myöskin ovat totaalikieltäytyjien kieltäytymisen syitä. Huomiota saaneita epäkohtia ovat siviilipalveluksen rangaistuksenomainen kesto, jonka vuoksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on adoptoinut Suomen totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina jo vuodesta 1999, sekä siviilipalvelusmiehen vapautuminen aseista ainoastaan rauhan ajaksi. Erityisesti jälkimmäinen syy tekee tyhjäksi käsityksen siviilipalveluksesta eettisenä vaihtoehtona.
On myös hyvä huomata, että esimerkiksi YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus on Suomen demokraattisen prosessin pohjalta ratifioima ja sitovaksi katsoma. Tältä pohjalta onkin mielenkiintoista pohtia Bergenheimin käsitystä totaalikieltäytyjistä demokraattisen päätöksenteon vastustajina. Käsityksemme mukaan totaalikieltäytyjä, juuri päinvastoin kuin Bergenheim väittää, nimenomaan puolustaa teollaan demokraattisesti tehdyissä päätöksissä ja tunnustetuissa yleismaailmallisissa arvoissa pysymistä.
Anna-Maria Urhonen
ViNO:n vpj, kansanedustajaehdokas
Jarno Ristaniemi
ViNO:n ihmisoikeusryhmän vastaava
totaalikieltäytyjä
|
|
|
|
|
