Isoin työ tehdään kokousten välillä. Viime päivinä olen käyttänyt aika paljon aikaa selvittääkseni, onko lainmukaista, että monet kunnat ovat linjanneet, että vaikeavammaisten päivätoiminta lopetetaan kun henkiö täyttää 65 vuotta. Tämä ei olekaan aivan helppo kysymys, joten aikaa sen selvittämiseen menee yllättävän paljon.

Vane 2.5.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, lyhyesti VANE, kokoontui tänään. Ennen varsinaista kokousta vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Juha-Pekka Konttinen kertoi meille vammaisten oikeuksien YK-sopimuksesta. Alustus oli mitä hyödyllisin, koska juuri tämän sopimuksen noudattamista neuvottelukuntamme valvoo.

Konttinen kertoi, että oikeusasiamiehen kanslia oli selvittänyt äänestyspaikkojen esteettömyyttä näissäkin kunnallisvaaleissa. Aiemmin oli huomattu suuria puutteita: monella äänestyspaikalla vammaisen henkilön oli mahdotonta äänestää niin että vaalisalaisuus säilyi. Esimerkiksi äänestyskoppi saattoi olla liian korkealla. Alempana saattoi ehkä kirjoittaa numeron äänestyslippuun, mutta kuka tahansa läsnä oleva saattoi sen nähdä. Kevään vaaleissa suuret kaupungit olivat petranneet, mutta pienissä kunnissa havaittiin ongelmia. Tämä on erittäin vakava asia, koska äänestämisessä on kysymys keskeisestä ihmisoikeusasiasta.

Varsinaisessa kokouksessa meille esiteltiin vammaiskorttihanketta. Sen tavoitteena on tuoda Suomeen eurooppalainen kortti, jolla henkilö voi todistaa vammaisuutensa tarvittaessa. Tämä on erityisen hyvä hanke niiden kannalta, joiden vammaisuus ei näy päälle päin, mutta vaikuttaa elämään. Toki siihen liittyy myös riskejä, mutta minusta näyttää siltä, että ne on otettu tähän astisessa valmistelussa huomioon aika hyvin. Suomessa hanketta koordinoi Kehitysvammaisten palvelusäätiö yhteistyössä mm. THL:n kanssa. Valmistelu on vielä joiltain osin kesken, mutta näyttää siltä, että kortti tulee käyttöön ensi vuonna samaan aikaan muutaman muun Euroopan maan kanssa.. Kortti tulee ensin käyttöön kolmen vuoden kokeiluajaksi, sen jälkeen siitä pitäisi tulla pysyvä käytäntö. Apua tarvitsevat henkilöt saavat korttiin A-merkinnän. Kortin saamisen kriteereistä ei ole vielä päätetty lopullisesti, mutta vaikuttaa siltä, että kortin hakemiseen käytettäisiin jo tehtyjä päätöksiä esimerkiksi vammaispalveluista. Vammaiskorttia haettaisiin Kelasta.

Valtiovarainministeriön edustaja Markus Rahkola kuvasi julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuusdirektiivin toteuttamista Suomessa. Tavoitteena on lainsäädäntö, jonka ansiosta yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat. Suomessa suunnitellaan direktiivin soveltamisalan laajentamista kaikkiin hallintotehtäviin, siis myös niille yksityisille toimijoille jotka toteuttavat julkista tehtävää. Kaikille direktiivin alaan kuuluville pitää lisätä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan direktiivin asettamien vaatimusten täyttymisestä. Lainsäädännön pitäisi olla valmis ensi vuoden loppuun mennessä ja sen soveltamiseen tulee erilaisia siirtymäaikoja.

Vammaisneuvosto nimesi virallisesti työryhmän valmistelemaan vammaispoliittista toimintaohjelmaa (nimi ei ole vielä lopullinen). Työryhmä tapaa eri hallinnonalojen edustajia, kueulee vammaisjärjestöjä ja muuta tarpeellista. Tulin valituksi tähän työryhmään ja olen hyvin innostunut tästä työstä. Ohjelmalla on melko kiire, koska vammaisneuvoston toimikausi päättyy jo 2019. Nyt asetettu työryhmä on oikein hyvä, mutta kiireellinen aikataulu rajaa optimismiani ohjelman suhteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön Jaana Huhta esitteli vammaislainsäädännön uudistamisen tilannetta. Tätä työtä on tehty jo pitkään, sillä vammaislakien uudistaminen on ollut jo kymmenen vuotta hallitusohjelmissa. Tarkoitus on säätää yksi laki, joka koskee kaikkia vammaisia. Nykyään on erikseen vammaispalvelu- ja kehitysvammalait, mikä on ongelmallista monella tavalla. Nykyinen kehitysvammalaki on 1970-luvulta eli todella vanha ja vanhanaikainen. Huolestuttavaa on, että yhtenä uudistamisen tavoitteena on kustannusten vähentäminen. Sipilän hallitusohjelmassa on 60 miljoonan euron säästötavoitteet vammaispalvelujen osalta. Etenkin kuljetuspalveluihin kohdistuu isoja säästöpaineita. Yhtenä uudistamistyön painopisteenä on vammaisten lasten asema, joka on aiemmissa laeissa jäänyt vähemmälle huomiolle. Vaikuttaa siltä, että uusi laki muistuttaa pitkälti nykyistä vammaispalvelulakia, mutta ei tietenkään ole aivan identtinen. Uuden lain luonnoksen pitäisi lähteä lausuntokierrokselle tämän kuun aikana, eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä ja tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Luulen, että lausuntokierroksesta tulee kiivas, vaikka vammaisjärjestöt ovat olleet mukana valmistelussakin.

Kuntalaki edellyttää, että ensi kuusta alkaen kaikissa kunnissa on oma tai toisten kuntien kanssa yhteinen vammaisneuvosto. Lisäksi maakuntauudistukseen liittyen pitäisi perustaa maakunnalliset vammaisneuvostot. Vane perusti työryhmän seuraamaan ja tukemaan paikallistason vammaisneuvostojen toimintaa. Tämä oli ehdottomasti hyvä, etteivät vammaisneuvostot jää kahvikerhoiksi tai kumileimasimiksi.